Satu Kauramäki "Ole itse se muutos, jonka haluat maailmassa nähdä."

HAMPPU, pelasta metsämme!

  • Kuva: Satu Kauramäki
    Kuva: Satu Kauramäki
  • Kuva: Satu Kauramäki
    Kuva: Satu Kauramäki



Biotalous on yksi hallituksen paljon puhutuista kärkihankkeista. Hankkeessa on jaossa paljon rahaa mutta visiot näyttäisivät olevan joko erittäin epärealistisia tai pyörän keksimistä
uudelleen. Meneillään olevassa metsäteollisuuden ja sen lobbareiden puuntuotantoon pohjautuvassa biotalouskiimassa olisi kuitenkin hyvä muistaa muutama asia.

Väitetään että Suomen metsien kasvu on nykyisin yli 100 miljoonaa kuutiota ja siitä käytetään vain 56 miljoonaa kuutiota vuodessa. Se ei kuitenkaan tarkoita että metsissämme olisi 44 miljoonaa kuutiota puuta turhan panttina odottamassa puuteollisuutta. Metsänkaatomatematiikkaa avataan hyvin esim. Luonnonsuojelijan numerossa 2/2015 Ismo Tuormaan sanoin.

Luonnontilainen metsä vs talousrisukko

Luonnollinen, ihka aito metsä on todellisuudessa erittäin monimuotoinen, energia-ja ravinnevirroiltaan sekä lajien vuorovaikutussuhteiltaan huikaisevan pitkälle kehittynyt ekosysteemi. Se on kymmenien tuhansien eläin,-kasvi,-ja sienilajien koko planeettamme elämää ylläpitävä koti. Nykyiset euroissa mitattavat risutarhat ja ympäri maan kasvavat pusikot ovat kaukana hyvin voivasta, monimuotoisesta metsästä jossa puut saavat elää aikuisiksi.

On olemassa vaihtoehto

Meillä on olemassa muitakin vaihtoehtoja saada taloutemme nousuun.
Muualla maailmassa tästä löytyy jo paljon käyttökelpoisia ideoita ja kokemuksia.
Irrottautumalla metsäteollisuuden pihdeistä voisimme käynnistää aivan uudenlaisen,
ympäristöystävällisen teollisuuden ja pelastaa metsämme.

Ratkaisun nimi on HAMPPU. Kuituhamppu ja öljyhamppu.
Puuntuottajien mukaan yhden sellukuution tuottamiseen tarvitaan kuusi kiintokuutiota puuta. Hamppua viljelemällä saadaan lukuisia hyötyjä puuntuotantoon verrattuna. Se tuottaa sadon joka vuosi ja yhdeltä hamppuhehtaarilta saadaan nelinkertainen määrä kuitua verrattuna hehtaariin puuta. Hamppuhehtaari tuottaa myös enemmän happea kuin puuhehtaari.

Metsäbioenergia ei ole hiilineutraalia

Metsästä saatava biomassa ei ole päästötöntä vaan vähentää metsän hiilivarastoja niin puuaineksesta kuin maaperästäkin. Maaperä vahingoittuu koneellisesta metsänkäsittelystä
vapauttaen hiiltä. Mikäli puu käytetään rakentamiseen, merkittävä osa hiilestä varastoituu rakennuksen osaksi mutta jos puu poltetaan, sen sitoma hiili vapautuu nopeasti ilmakehään.

Hamppu taas puhdistaa maata keräten itseensä mm. raskasmetalleja.
Juuret ovat niin voimakkaat, että ne sitovat maata ehkäisten eroosiota joten hamppu
pärjää siis hyvin jyrkästikin viettävillä tienvierillä ja joutomailla. Kun valitaan korkeimmiksi
kasvavia hamppulajikkeita, ne sitovat ilmasta hiilidioksidia niin tehokkaasti, että laajoilla alueilla kasvatettuna se vaikuttaisi merkittävästi ilman ja maaperän laatuun.

Hampusta on moneksi

Vaikka suomessa on jälleen ryhdytty pikkuhiljaa elvyttämään hampun viljelyä ja tuotekehittelyä, todellinen läpimurto odottaa vielä tekijöitänsä.
Maailmalla hampusta tehdään lukemattomia, kymmeniä tuhansia tuotteita huomattavasti pienemmillä ympäristövahingoilla kuin raskaaseen, energiaa tuhlaavaan öljykoneistoon ja kemikaaleihin pohjautuva puuteollisuus tulee koskaan pääsemään.

Yksittäisiä tuotteita luettelematta esimerkkejä joissa jokaisessa hampulla on lukemattomia käyttömahdollisuuksia:

-Terveydenhoito
- Ruoka
- Rakentaminen
- Kosmetiikka
- Paperiteollisuus
- Tekstiiliteollisuus
- Ympäristön puhdistus
- Erilaiset biomuovit, pakkausteollisuus
- Liikenne, Autoteollisuus
- Eläinten ruokinta, lisärehu, kuivikkeet jne.

Pirkanmaallakin on ely-keskuksen tietojen mukaan noin vajaa 21 tuhatta hehtaaria kesantopeltoja jotka voitaisiin ottaa hyötykäyttöön. Koko maan kesantopeltojen määrä on noin 240 tuhatta hehtaaria. Sillä määrällä suojeltaisiin jo liki miljoona (noin 960 tuhatta) hehtaaria tällä hetkellä sellunkeittoon menevää metsää kasvamaan täysi-ikäiseksi jo lapsena tuhoamisen sijaan.

Tahdommeko me siis hukuttaa itsemme sellualtaaseen sille uhrattujen hakkuuraiskioiden keskellä vai siirtyä kohti tiedostavaa, aidosti ympäristöystävällistä tuotantoa ja kulutusta?


Toivoisin että Suomi ottaisi vihdoin askeleen tälle vuosituhannelle ja lakkaisi tuhlaamasta
metsiämme, kansallisomaisuuttamme, metsäteollisuuden lyhytnäköiselle ahneudelle.
Vaihtoehdot ovat olemassa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (63 kommenttia)

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

Puu kasvaa missä maaperässä tahansa, mutta hamppu on paljon vaativampi ja tarvitsee muutoinkin jatkuvaa huolenpitoa. Jo näistä syistä siitä ei ole yleislääkkeeksi.

Öljyntuottokaan ei siitä ole kannattavaa, mutta ehkä selluloosan lähteeksi siitä voisi olla. Onko sinulla heittää lukuja millaista laatua ja miten paljon hampusta saa selluloosaa suhteessa puuhun ja mitä ongelmia ja etuja siitä on selluloosan tuotannossa?

Juha Hämäläinen

Tälläinen tieto löytyy hanfverband.de sivustolta.

"Hampun selloosasisältöä ei voita, kuin mänty ja tammi. Silti hamppupaperi on kestävämpää, kuin puupohjainen paperi ja valmistuksessa käytettävien kemikaalien määrää vähentää hampun sisältämän lignini vähäinen määrä (3%). Esimerkiksi mänty sisältää 35% ligniniä.

Diploomi ammattitaidottomana en tietenkään teidä mitään, mutta mikkosen laskuopilla 3% vastaan 35% kuulostaa melkoiselta säästöltä kemian käytössä, joka taas säästäisi energiaa puhdistuksessa ja varmuudella säästäisi ympäristöä päästöinä.

Satu Kauramäki

Täytyykin siis alkaa soittelemaan pitkin Eurooppaa että lakkaavat käyttämästä hamppua menestyksekkäästi kaikkiin aloituksessa mainitsemiini kohteisiin?
Paitsi että puu ei kylläkään kasva aivan missä maaperässä hyvänsä eikä hamppua todellakaan tarvitse olla paijaamassa 24h/7. Muuten hyvä kärjistys.

Heitänkö samalla jääkaapissa olevalla hamppuöljypullolla vesilintua :P ?

Luvut vaihtelevat hieman lähteestä riippuen mutta puussa kerrotaan olevan noin 50% selluloosaa ja 25 % ligniiniä kun taas hampussa on 65% selluloosaa, 35%, 35 % untuva ja 3% ligniiniä.

Mitä tässä on aiheeseen perehtynyt, niin hampun etuna näyttäisi olevan nimenomaan muovautuvuus. Siitä saa niin erittäin kovaa ja kestävää materiaalia, kuin myös taipuisaa, moneen sopivaa materiaalia jne jne.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

Kuten alempana totesin, komposiitit ovat ehkä merkittävin hampun mahdollisuus monien muiden ohella. Mutta vaikka hamppu avaisi uusia mahdollisuuksia maaseudulle, puun korvaajaksi siitä ei kuitenkaan ole monestakin syystä. Se on väärä lokero sille.

Kyllä se enemmänkin kilpailee viljelykasvien sarjassa.

Ja kyllä puu kasvaa joka maaperässä, vaan ei kallioperässä. Eikä vesiperässäkään.

Satu Kauramäki Vastaus kommenttiin #46

Komposiitit ovat epäilemättä yksi hampun vahvimmista alueista, olen samaa mieltä. Tässä vertailuna on kuitenkin etupäässä nimenomaan biotalouden mielestäni älyttömät visiot puun käyttämisestä muoveissa, elintarviketeollisuudessa, biohiilenä, vaatteissa, teräksen ja piin haastajana jne jne, joten/joissa näen hampun erittäin hyvänä puun korvaajana.

En ehdota puuteollisuuden lopettamista tai ole puuttumassa kenenkään takkapuihin (vaikka hampusta saisi kyllä varmasti hyviä brikettejä.. ;) )
vaan peräänkuulutan jotain järkeä metsien hyödyntämiseen.
Hamppu tuottaa sadon joka vuosi eikä sen korjaaminen tuhoa kesän päätteeksi maisemaa/monimuotoista ekosysteemiä kuten koko metsän avohakkuu tekee moniksi vuosiksi eteenpäin.
Toivoisin että metsä nähdään muunakin kuin vain setelitukkoina. Metsällä on jo itsessään arvo, sellaisenaan, ilman ihmisen minkäänlaista hyötynäkökulmaa.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka Vastaus kommenttiin #57

Aika lailla olen samoilla linjoilla. Jos jotain on järkevämpi tuottaa hampusta puun sijaan, niin miksi ihmeessä ei. Muttä en kannata metsien jättämistä hyödyntämättä, vaan katson metsäteollisuuden olevan Suomen tulevaisuuden tukijalka muiden alojen joutuessa vaikeuksiin. Myös sillä sektorilla on ajettava eteenpäin uusia tuotteita.

Tomi Tei

juu, nokkoset vaatii paljon huolenpitoa. poistu takavasemmalle jos ymmärrät edes vasemman ja oikean eroa, se on keskimäärin aina 180, tai pii

Marko Huttunen

Kirjoittaja ei tunne suomalaisen metsänhoidon perusteita. Metsiä ei hakata lapsena aukoiksi,ja aukkohakkuun tarkoitus ei ole sellupuun hankinta. Molemmat tavat olisivat taloudellisesti järjettömiä. Kaupungistuneet metsänomistajat laiminlyövät raivauksen ja harvennukset,ne on niitä arvottomia risutarhoja joita näet läpi Suomen. Tälläinen kansallisomaisuutemme tärvääminen pitäisi sanktioida. Lisäksi se on ilmastolle haitallista cähentäen hiilen sitoutumista metsään kasvun pysähtyessä. Hamppuahan voi kasvattaa jos kerran joutomaata löytyy mutta puuta korvaamaan siitä ei ole. Taimikot kuntoon, 10 milj mottia lisää hoitohakkuita vuodessa niin Suomen metsäomaisuus lisääntyy niin että humina kuuluu.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

Aivan oikein. Kuitupuuhan on tavallaan metsätalouden sivutuote ja koska hamppu ei sahatavaraksi taivu, se rajaa hampun pieneen marginaaliin puun korvaajana. Suoralta kädeltä en tyrmää ajatusta ja kiinnostaa mikä tuo marginaali olisi.

Satu Kauramäki

Edelleenkään tekstissä ei puhuta että puut hakattaisiin ihmisen iässä lapsena aukoiksi, vaan nimenomaan puiden iässä.
Mitä vanhempi ja suurempi puu, sitä suurempi hiilinielu maaperineen päivineen.
Meneillään oleva biotalousbuumi hehkuttaa kovasti nimenomaan puun käyttöä vaikka ja mihin tilpehööriin, johon sopisi vallan mainiosti hamppu.

Kuinkahan moni kaupunkilainen metsänomistaja tänä päivänä on edes nähnyt omistamaansa metsää, jos metsää ollenkaan?

Mitä tarkoitat taimikoiden kuntoon laittamista?
Niihin syydetään melkoiset määrät myrkkyjä teholihantuotantoon verrattavissa olevassa taimitarhaprojektissa. En pidä sitä kovin järkevänä, saati sitten ympäristöystävällisenä.

Tomi Tei

niin monta aukkoa tässäkin että ei jaksa

Marko Huttunen

Metsäluonnon ymmärtäminen on vaikeaa kun ihminen helposti vertaa metsän kiertoa omaan elinkaareensa. Minun 12 vuotiaana kylvämästä männiköstä (olen 46 vee) on jo hakattu harvennuspuuta, v.1991 istuttettu koivikko vaatii pian ensiharvennuksen ja antaa 50 mottia/ha kuitua. Ehkä v 2050-2060 se koivikko hakataan arvopuuksi päätehakkuussa ja taas uudet taimet aloittamaan uuden kierron. Männikkö varttuu parin harvennuksen kautta 80-100 vuotiaaksi ja eikun pinoon ja uutta kasvamaan. Vita brevis,ars longa.

Satu Kauramäki

Metsäluonnon ymmärtäminen ei ole lainkaan vaikeaa, kun ymmärtää että puiden ikä kulkee aivan eri vuosiluvuissa kuin ihmisen.
Tekstissäni puhuttiin nimenomaan puiden iästä, ei ihmisen iästä, eikä varsinkaan puiden iästä verrattuna ihmisen ikään.

Juha Hämäläinen

"Männikkö varttuu parin harvennuksen kautta 80-100 vuotiaaksi"

Noin hirsirakentajana ja suurena puun ystävänä 100 vuotias on vasta teinimetsikkö, jolle olisi parempi seisoa toisetkin 100 vuotta lisää ja kasvaa hitaasti. Samalla saisi iso lauma eläimiä kodin.

Suomi tuo suurimman osan rekennusteolllisuuden tarvitsemasta puusta, eikä ole miellyttävää vakuuttaa asiakkaalle Keski-Euroopassa että viiden millin kasvu on "hitaasti kasvanutta skandinaavista puuta....

Marko Huttunen

Niin ja hoito/harvennukselta hakattu energiapuu ei ole pelkästään hiilineutraalia vaan jopa sitoo enemmän hiiltä metsän kasvun parantuessa. Energiapuun poltto on mitä puhtainta energiaa etenkin jos sillä korvataan fossiilisia polttoaineita.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Ei sillä hallituksen tarkoittamalla biotaloudella tosin ole mitään tekemistä innovoinnin saati taloudellisen hyödyn kanssa, vaan se on kiertoilmaus kepulaiselle aluepolitiikalle.

Tomi Tei

Ei lisättävää blokkarin kirjoitukseen.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

Näkisin hampun ennemminkin jonkin viljelyskasvin korvaajana kuin puun.

HempRefine Oy: "Ostamme paalatun kuiva-ainesadon (n. 5-10 tonnia/ha) 100-150 euron tonnihinnalla."

Tuon mukaan hehtaarituotto on siis 500-1500 e/v,joten karkeasti samaa luokkaa viljan kanssa. Jps viljely olisi helpompaa/halvempaa, niin voisi olla jollekin hyvä vaihtoehto. Tuosta määrästä saa kuitua n. 100-350 kg, jos tuottaa pohjoisessa saman mitä etelässä.

Käyttäjän hpeltola kuva
henri peltola

Suomalainen puu on ehdottomasti maailman parasta raaka-ainetta esimerkiksi huonekaluihin mutta jos sanomalehtiä tehtäisiin samasta aineesta niin olisin huolissani. Vuosikymmenien kasvu hukataan kuitumassaan. Miten se on? Hamppu olisi hyvä raaka-aine pohdittavaksi sellaisille paikoille joissa puu ei pärjää.

Tomi Tei

no muttakun lapset ja kerttutädit :D siellä sitten piikittelisivät kannabispäissään

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Muistan tuon uutisen, kukahan se ruotsalainen kansanedustaja olikaan, joka väitti ihmisten piikittelevän kannabista suoneen?... Olinkin väärässä.

Tarkistin asian googlettamalla, se taisi olla Eero Heinäluoma, kyllä ihmisen tietämys välillä hämmästyttää, että kuinka voi olla heikolla tolalla:

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/62440-tutkija-tyrm...

"– Eero Heinäluoma oli tullut puhumaan huumeista ja kysyi meiltä lämpiössä, pistetäänkö kannabista suoneen vai poltetaanko sitä, Salasuo sanoo."

Kannattaa huomata myös, että Suomessakin löytyy eri paikkoja, joille on annettu nimeksi hamppu ja jokin toinen sana yhdistelmäksi.

Kyllä kannattaisi viljellä ja teettää siitä vientituotteeksi, Suomi hukkaa tilaisuutensa hyödyntää sitä kasvia.

Tomi Tei

no muttakun lapset ja kerttutädit :D siellä sitten piikittelisivät kannabispäissään oho:kuka tän paskan on koodannu

Juha Hämäläinen

Totta joka sana ja minua vadelmoi suunnattomasti, että Suomesta on tullut sellunkeittäjä maa ja suomalaiset lämmittää, joko pitzaa mikroaaltouunissa, saunaa tai sellukattilaa.

Keitetään kaikki mitä suinkin pystytään hampusta ja tehdään siitä paperia, joka kestävämpää, kuin puusta tehtynä. Ja tietysti huomattavasti kannattavampaa hamppupaperin tarjonnan vähäisyyden vuoksi.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Vähän lumppua joukkoon, niin saataisiin kunnonpaperia oman valuutan seteliin.

Käyttäjän KaleviOnnela kuva
Kalevi Onnela

Nämä hamput, heinät ja pajut kasvavat nopeasti hyvässä maaperässä ja niistä on aika ajoin innostuttu eri tarkoituksiin, esimerkkinä energiapaju ensimmäisen öljykriisin jälkeen.

Hamppu on yksivuotinen, joten sen energiakäyttöä voi verrata viljan olkiin. Olkien kerääminen, paalaus ja kuljetus voimalaitokseen sekä siellä varastointi sekä käsittely syöttökelpoiseksi kattilaan vie helposti energiaa ja kustannuksia enemmän kuin tuottaa. Aina ne eivät ole riittävän kuiviakaan. Oljet joudutaan yleensä hävittämään muulla tavoin tai kyntämään maahan. Viljelijälle ei niistä voi maksaa mitään, tuskin hampunkaan oljista.

Energiahampun viljelijä ei ilman suuria tukiaisia eläisi, vaikka saisi pienen siemensadonkin.

Juha Hämäläinen

Olisihan tuossa noiden tukiaisten kautta hyvä rokottaa EU:lta joku oma ropo takaisinkin....Keleper. Ei menisi kaikki rysselin herrojen lihapatoihin!

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Onneksi tuo Vapon ruokohelpin tukeminen lopetettiin hampuhan vois tukeakin näistä ruokohelpistä säästyneistä rahoista ellei niitäkin ole jo tuhlattu.

Satu Kauramäki

Hamppu on toki yksivuotinen, mutta päihittää kuitenkin viljasadot, pelkistä oljista nyt puhumattakaan.
Tuota energiantuotantoa en tähän juttuun vetänytkään mukaan lainkaan.
Minusta hamppua taitaa olla aika turha tuhlata energiantuotantoon kun siitä saadaan kuitenkin niin paljon kaikkea muuta tarpeellista. Henk.koht olen kiinnostunut nimenomaan kaikesta millä voidaan korvata etenkin näitä uudempia hössötyksiä mihin tahdotaan käyttää puuta.

Käyttäjän KaleviOnnela kuva
Kalevi Onnela

Sama ongelma, jos pitäisi hamppua koota sellun raaka-aineeksi tai mihin tahansa suurivolyymiseen puun korvaamiseen.

Uudemmat "hössötykset" hampun siemenistä voivat olla mielenkiintoisia, nykykemialla saa mistä tahansa orgaanisesta aineesta melkein mitä tahansa, kunhan on varaa maksaa. Vihjeeksi annan proteiinit.

Hampun siemensadon määrästä Suomen oloissa en löisi vetoa.

Muuten, nykyvillitys on tuhlata puuta energian tuotantoon, kun siitä kuitenkin saataisiin niin paljon kaikkea muuta tarpeellista.

Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #50

Hamppu on yksi niistä ainoista kasveista joissa satotasot on samalla tasolla Suomessa, kuin keski-Euroopassa, joten päätöksesi olla lyömättä veto on hyvä.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

Puu tuottaa vuodessa tonnin sellua/ha, joten puu tuottaa nelinkertaisesti hamppuun nähden, eikä toisinpäin. Rahallisesti hamppu tosin tuottaa enemmän, sillä viisi kuutiota puuta maksaa tehtaalle n. 200 e.

http://www.palladiumkirjat.fi/hamppu.htm

http://www.metla.fi/hanke/50168/pdf/hetemaki_metsa...

Tomi Tei

hmm, mitä jos oli olemassa jalotettu lajike joka kasvaa suomen luonnossa(ns. af_thc-cbd) ja muut setit tasapainossa, nokkosen tapaan kasvava lajike joka kenties hidastaisi kasvainten yms. hoitoa. Onko se pakko kasvattaa teollisesti typerästi pelloilla. edit: ei jaksa, nyt saunaan :D

Marko Huttunen

Henri Peltola, kuitupuu on harvennuksilla päätuote koska se ei täytä sahatavaran laatua. Päätehakkuulta tavoite on mahd suuri sahatukin osuus,ja puu otetaan todella tarkkaan, mutta laho-,mutka-,tervas yms viat sekä tietysti läpimitta siirtää osan puusta kuituun. Nyt olen hakkaamassa leimikoita mistä tulee 11 eri tavaralajia,eli jalostusaste on vähintään riittävä. Satu K, sitä juuri yritin sanoa,metsässä ei 50 vuotta ole vielä mitään,mutta aina se vain kasvaa. Siksi saattaa tuntua että avohakkuu on jotenkin lopullinen tuho,mitä se ei ole. puusto ei ole myöskään ikuista,kuusikon ja lehtipuiden elo päättyy lahoon ja myrskyyn. Mutta suojelualueita voisi hyvin lisätä kun samalla lopetetaan nykyinen metsien haaskaus antamalla nuorten metsien pusikoitua. Työllistämisehdotus tp-hakijoille, 10 000 raivaussahaa ja metsät kuntoon!

Satu Kauramäki

Metsässä ei 50 vuotta ole todellakaan yhtään mitään, mutta eihän se mihinkään kasva enää sen jälkeen kun se avohakataan ja nykyisellään kerätään vielä hyvä ettei pienet kivetkin maaperän kera "energiapuuna" mukaan. Oikea, hyvin voiva, luonnollinen metsä tarvitsee myös lahopuuta mm. pitääkseen yllä lajiensa kirjon.

Eikö suomalainen raavas mies enää kykene metsään menemään, vai ;) ?
Hevosmetsureita lisää niin säästyy metsän pohjakin!

Juha Hämäläinen

Tässä on kompattava Markoa. Työllistäminen, mutta olisi syytä miettiä miten TP-hakijat tulee töihin....

http://janispetrus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/204510...

Juha Hämäläinen

Olisiko tuo "pippelin venyttely" puun ja hampun välillä aika lopettaa ja miettiä isänmaallisesti, että mitä voimme tehdä, että yhteinen kansallisvarantomme metsän hyväksi.

Oletetaan, että puukauppa pysyy ennallaan ja metsänomistajat eivät menetä mitään niin saadaan neutraali lähtö.

Mitäs, jos Suomen kaikki kesantopellot laitetaan hampulle ?

Niitä on www.matilda.fi mukaan: 239 861 ha
Edellä mainittujen satomäärien keskiarvolla 7t/ha
olisi kuiva-aine tonnit 1.679.027t ja tämä joka vuosi!

Saisi kai tuosta läjästä jonkun rullan Emboa tai kartonkilaatikon Kiinaan ?

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

Kesantopellot ovat ehkä se paras kohde hampulle, mutta kannattaneeko Emboa tehdä niin hyvästä kuidusta? Luin netistä että kuidun vetolujuus on 120kg/mm2, eli vastaa korkealuokkaista terästä.

Juha Hämäläinen

Rungonpitkät kuidut kyllä kestää ja sisäosan höttö on sellua. Komposiitit ja muut ovat joka päivää Euroopassa, mutta Pisa-Insinöörien Nokian loiston luonueessa Suomessa ei liiku, kuin tukkirekka!

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka Vastaus kommenttiin #31

Kyllä tuo vetolujuus on se hyödynnettävä ominaisuus hampussa. Juurikin joku komposiitti ja mahdollisesti kokonaan luonnonmukainen ja turvallisesti polttamalla hävitettävä.

Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #37

Ehkä tuossa olisi mahdollisuus yhdistää metsäteollisuuden ligniinit ja muut ylijäämä ja hampun kuituvahvuus.

Saku-sivuilla olen nähnyt jo gardaaniakselin, joka oli hamppukomposiittiä ja tekihän Ford jo aikoinaan hamppuauton.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka Vastaus kommenttiin #42

Kun nyt tuli autoista puhe, niin Trabant käytti "jo ammoisina aikoina" puuvillakomposiittia autonsa korissa.

Tomi Tei

oho, hyvä oli sauna. Ja esim tosiaan kun puhutaan että suomen metsiin esim jöää keräämättömäiä marjoja miljarditriljardi mitä ne ny sanookaan. se samalla meinaa sitä että jos kaikki kerättäisiin niin siinähän lähtee ravinteet samalla, ei ne pelkällä typellä-hapella-argoni-aringolla kasva, vaan maaperästä imetään.... edit:kiroja

Tomi Tei

Tämmöisistä ajatuksista tietysti ei pidä aarnio(krimilanmastermind) ja lääketeollisuus, lääkärit, apteekit huoh, oliko siinä kaikki edit: laittakaa vastaväite, voin olla väärässäkin, mutta ns. koko infra koulutuksesta yms. o rakennettu niin syvästi tämmöiseen että "ei ole vaihtoehtoja" :DDDD!!11

juhalle:....argumentit loppuu niin voi mennä venytteleen pippeliä mihin haluaa tai ostaa wolkkarin katumaasturin, niissäkun hieman suuret päästöt, hitleri olikin ihan kiva tyyppi. Onkohan tää joku pentti linkolan falseflag operaatio :D

Marko Huttunen

Juha Hämäläinen,noin motokuskina ja puun ystävänä minunkin puolesta saa olla 200 vee männiköitä mutta kasvu hidastuu ja pallolatva ei viru eikä vanu. Hirsihommiin varmasti ykköstä mutta marginaalitarpeisiin riittää kyllä puuta. Oon hakannut Saksassa,Ranskassa,Ruotsissa,Norjassa,Venäjällä ja jopa Suomessa kai sen miljoonan mottia ja pahinta paskaa on juuri Keski-Euroopassa. En usko että sieltä kauheesti sahatavaraa tänne tulee. Olen myös istuttanut/kylvänyt kai satoja tuhansia puita pentuna ynnä raivaussahan kanssa heilunut. Ja kun jälkeen kattoo niin metsä kasvaa,ei huolta.

Juha Hämäläinen

Sakulassa hanfverband.de miettii tälläisiä:

"Hampun potenttiaali on löydettävä pikaisesti uudestaan ja valjastettava teollisuuden käyttöön. Saksassa autovalmistajat, kuten Daimler-Chrysler ja Opel käyttävät hamppua raaka-aineenaan. Hamppua löytyy mm. Mercedeksen S-luokan ovista ja Opel Astran hattuhyllystä, ohjauspyörästä ja kojelaudanrakenteista. Elintarviketeollisuus käyttää ravintoarvoiltaan erittäin rikasta hamppupähkinää ja kosmetiikkateollisuus käyttää hamppuöljyä. Paperiteollisuuden tuotteissa hamppu lyö laudalta puupohjaisen paperin kestävyydellään, niin uutena, kuin kierrätettynä. Hampulla voidaan myös vahvistaa kierrätyspaperia, jonka ominaisuudet heikkenee nopeasti kierrätyksen vaikutuksesta. Hamppu on myös erinomainen eriste rakennusteollisuuden käyttöön ja on elämässä ainakin Saksassa, uutta tulemistaan myös rakennuksissa."

Olisiko aika herätä Suomi ? Vai minkä takia niitä insinöörejä koulutetaan ?

Käyttäjän OPM kuva
Jani Virta

Muutamia kysymyksiä.

Miten ehkäistään tehokkaan hampunviljelyun aiheuttama ravinteiden poiskulkeutuminen viljelysalueilta vai tuodaanko tuhkaa tilalle isoissa mitoissa? Tämä tuhkahan jos se on hampusta peräisin saattaa sisältää juuri ne samat raskasmetallit jotka se on maaperästä pois vetänyt.

Kuinka paljon enemmän hampunviljely rasittaa luontoa lannoitteiden ja torjunta-aineiden muodossa kuin metsänviljely? 240.000 ha kesantomaata muutettuna hamppupelloiksi vaatii luultavasti aika paljon torjunta-aineita ja lannotteita. Kyllä tuo määrä on järkyttävän suuri verrattuna muutamilla taimitarhoilla käytettävien kemikaalien määrään verrattuna.

Jos hamppu olisi kasvi joka kasvaa pientareilla ja melkein missä vain niin eikös se sitten syrjäyttäisi muut lajit tieltään ja aiheuttaisi metsänhoitoakin voimakkaamman lajien kutistumisen ja yksipuolistumisen. Tosin ei se sellainen superkasvi ole.

Hiilinielu ja puuston kyky sitoa hiiltä lienee kvanttifysiikkaa verrattavissa olevaa supertiedettä. Kuitenkin nuoren metsän kasvu on suurempaa kuin yli-ikäisen. Olisikohan n. 30-40 vuotias metsikkö hehtaari kasvultaan suurin. Yli-ikäinen metsikkö lahoaa ja kuolee pystyyn nopeammmin mitä kasvaa ja tämähän käsitääkseni vapauttaa hiilta jos oikein hifistellään.

Jossei puuta polteta energiaksi niin mitä poltetaan tai mitä käytetään. Onko kivihiili puuta parempi vaihtoehto, tuskin. Ydinvoimaako lisää?. Turvetuotantoa lisääkö? Suuret tekoaltaat ja loppujen koskien ottaminen vesivoimalla energiatuotantoon ei liene kovin ympäristöystävällistä. Tuulivoimalla ei voida kaikkea ratkaista ja kyllä se Venäjän tuontienergiakin jollain tuotetaan loppupeleissä.

Juha Hämäläinen

Hanfverbud.de kertoo:

"Jos Euroopan käyttämättömästä viljelymaasta viidennekselle kylvettäisiin hamppua se toisi 120 – 140 kasvupäivän jälkeen noin 20 miljoonaa tonnia öljyä. Tämä öljy ei rasittaisi Euroopan CO2 – bilanssia, kuten lämmitysöljy ja dieselöljy tekee.
Lisäksi sivutuotteena öljynpuristuksen ohessa saataisiin:
36 miljoonaa tonnia „hamppukakkua“, joka on korkeatasoinen eläinrehu
noin 4,8 miljoonaa tonnia kuituja
6 miljoonaa tonnia hamppuselloosaa, jota voidaan käyttää sellaisenaan puuvapaan paperin valmistukseen.
Ja samalla säästyisi melkoinen määrä puuta luonnon moninaisuuden tueksi."

Tomi Tei

Mitä helevettiä te ny selitätte, ei jaksa vääntää rautalangasta. menkää kirjastoon ja lukekaa ns. kovia tieteitä 10v. palataan sitten astialle

Marko Huttunen

Sari K, on rehellisesti sanottava että en tiedä kuinka taimia tarhalla kasvatetaan,mutta istutuksen jälkeen ne ei kemikaaleja näe. Vielä 1980-luvulla oli kemiallista "vesakontorjuntaa",minunkin isä teki reppuruiskulla sitä hommaa,suojaimina viikset ja villapaita. Mikälie kun kuoli keuhkosyöpään 43 vee??? Tarkoitan taimikoiden kuntoon laittamisella raivausta eli sahalla tilaa hyvälaatuisille taimille ja ihan alkuvaiheessa heinän poljentaa,etenkin kuusentaimi juroo muutaman vuoden ja meinaa jäädä heinän alle. Vanhempi ja suurempi puu ei ole parempi hiilinielu koska se ei kasva eli ei sido ilmasta hiiltä. Se on vain staattinen hiilisäilö,hyvä sekin. Arvostan ja vaadin vanhojen metsien suojelua. Suomesta ei meinaa raavaita miehiä enää löytyä,jos jututat raivaussahamiestä esim linjatyömaalla niin paree puhua eestiä.

Tomi Tei

joo, raavaita teuvo hakkaraisia tässä tarvitaankin marko

Marko Huttunen

Anteeksi Satu,tarkoitin sinu enkä Saria. Toisella silmällä ku lämmittää saunaa ni menee nimetki jo ristiin. Mikään em mainitsemani juttu ei tietenkään sulje pois hamppukuitua,kaikki uusi hyötykäyttö kotimaiselle vaihtoehdolle on tervetullutta.

Juha Hämäläinen

Tässä olisi 46 minuuttia hyötyhamppu asiaa, jos jotain kiinnostaa tietää lisää:

https://www.youtube.com/watch?v=rdBj1PwHIUc

Tekstit saa asetuksista ja sen kirjoitusvirheet voi löytäjä pitää (Hämiö)

Huomioitavaa on, että filmin pätkä on tehty 90-luvun alussa, joten tietotaitoa on jo olemassa.....Ei Suomi-inssin tarvitse välttämättä keksiä jokaista pyörää uudestaan.

Tomi Tei

joo, no tuo on paskaa, se vaatii ruderalista af ja huoh ei kuituhampulla voi prkl aaarrgghhh1u1§h2hqhiru23w.

Satu Kauramäki

Olisikohan sinun Tomi aika vaihtaa bileitä?
Hyvää yötä.

Hyvää yötä kaikille herroillekin tältä illalta, kiitos asiallisesta keskustelusta, kysymyksistä ja linkeistä, palaan näihin vielä :) !

Tomi Tei

aika vaihtaa planeettaa jos ei ymmärrys riitä

Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela

Tuossa Lohjalla olisi ihan keskellä kaupunkia hylätty paperitehdas tekemään vaikkapa tällaista erityiskuitupaperia.
Sen tuotanto kun siirrettiin Keski-Eurooppaan.

Juha Hämäläinen

Siellä jo monessa muussakin paikassa, jossa oli paperitehtaita voisi olla täysrähinä päällä, jos politiikka herätetään ja siitä 300 miljoonan Euron potista otettaisiin siivut hampulle!

Tomi Tei

mitä nää ny selität jostain paperitehtaista

Kaarlo Kauranen

paperiteollisuuden perustutkintoa suorittaessani tein lopputyön sellun historiasta jossa käsittelin hamppua laajalti, eivät halunneet mielellään laittaa sitä julkisesti kirjastoon esille vaikka automaattisesti olis pitänyt laittaa, vaan tultiin kysymään multa ja menin pöljänä sanomaan ettei tarvi julkaista, mutta empä olis tässä nyt ellen olis toiminut niin kuin toimin, asioilla on aina monta ulottuvuutta, ASIAAN, olen kasvattanut suomen pelloilla kananpaskassa ranteen paksuisia urkkeja joista lampaat olis mielellään syöneet, puulla rahaa tahkoavat tahot ei tietenkään halua ylivoimaista kilpailijaa mikä on ymmärrettävää ahneen näkövinkkelistä, mutta eikö aikusten oikeasti voitais lopettaa lokakampanijat ja antaa ihmisten rauhassa jalostaa hamppua suomen oloihin tai sitä huiman vaarallista KANNABISTA... puista ei saa ruokaa, hampusta saa siemenen, öljyn, etanolin ja sellun talteen, sekä netistä oon lukenu että voi valmistaa dynamiittiaki sekä tietenki sekottaa betoniin ja saada lisää kestävyyttä, unohtamatta vaatteita joka on oma lukunsa, tästä aiheesta vois kirjottaa kasan kirjoja

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

"...eivät halunneet mielellään laittaa sitä julkisesti kirjastoon esille vaikka automaattisesti olis pitänyt laittaa,..."

No just. Tää on sitä "Suomi on sellunkeittäjäin maa...". Aivan kuten koivu oli vielä 60-luvulla "valkoinen valhe" ja sitä kaadettiin rasiin.
Suomihan on puunkäytön kehitysmaa.
Nyt varmaan joku ärähtää, mutta menkää saaristoon, jossa jokainen puunrunko on arvopuuta, koska se kasvaa niin hitaasti.
Mutta selluhan siitä tehdään, eikä esim. kanttelipuuta.

Henry

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Erittäin hyvä kirjoitus! Kommenteista päätellen asia halutaan helposti ymmärtää jokotai-asetelmana, vaikka kyseessä on sekäettä.

Hampun laajempi käyttö mahdollistaisi varmasti terveemmän metsätalouden ja toisi arvaamattoman suuren hyödyn myös kasviviljelyyn ja ruoan tuotantoon.

Hienoa, että projekti sai myös konkreettista muotoa maitolaiturikirjastossa. Täällä kun on jo liiaksi totuttu siihen, että tarttis tehdä jotain. Seuraavassakin seminaarissa tarttis tehdä jotain kun edellisenkin asiat ovat tekemättä.

Hanke on niin hyvä, että mainostelin sitä omassakin blogissa. Toivottavasti osuu sellaisiin silmiin, että syntyy pilkahdus ja tulee yhteydenottoja.

Satu Kauramäki

Hamppumaitolaiturikirjasto oli erittäin terapeuttinen ja kovasti viisastuttava projekti. Sen tosin lupasin itselleni että oli kyllä viimeinen sellainen, jota kauniissa Suomen kesässä ulkona rakennetaan.
Haasteita oli kenties pari kappaletta ja välillä etsittiin uskoa, toivoa ja rakkauttakin pitkin pusikoita...mutta nyt se on valmis ja vallan Ihana :)

Ideoita jatkoon piisaa vaikka ja kuinka, kunhan päästään tekemään.
Uskon hamppuun ja sen käyttömahdollisuuksiin vielä enemmän kuin tämän blogin kirjoittaessani.

Uskaltakaa ihmiset hypätä ulos laatikosta ja ajatella
-se kannattaa!

Vielä itse blogiin ja kommenttisi muuhun sisältöön:

Hampun laajempi käyttö mahdollistaisi uskoakseni ehdottomasti terveemmän metsätalouden ja toisi lukusia hyötyjä viljelyyn, maaperään ja ruoan tuotantoon, kuten kirjoitit. Ajattelen että vaikutukset näkyisivät laajalti ympäristömme tilassa ja näiden kaikkien kautta myös ihmisten terveydessä.
Näistä voisi luennoida ihan pidempäänkin.

Mutta mitä veikkaat, onko sellukattiloihin investoitu liiaksi
jotta voitaisiin antaa pienten tehdä suunnanmuutosta kohti maailman pelastamista tuhon sijaan?

Jään mielenkiinnolla odottamaan metsäteollisuuden kannanottoja asiaan.
Minulla ei ainakaan ole ideat aivan heti loppumassa -vastahan tässä ollaan alkuun pääsemässä.

Seuraavaa projektia odotellessa..
Kiitos Timo :)

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Luin yöllä tästä teollisesta hampusta ja vakuutuin sen käyttökelpoisuudesta.
Tässä muutama lähde:

Congressional Research Service
https://fas.org/sgp/crs/misc/RL32725.pdf

Forbes-lehti
http://www.forbes.com/sites/ashoka/2013/05/29/indu...

Wikipedia
https://en.wikipedia.org/wiki/Hemp

Hempethics
http://hempethics.weebly.com/what-is-industrial-he...

treehugger
http://www.treehugger.com/environmental-policy/per...

Teollisen hampun suurin vihollinen on kasvimyrkky- ja GMO-teollisuus, jotka sinänsä ovat osin samoja. USDA on täysin Monsanton taskussa, siksi ei heidän tutkimuksensa ovat jo lähtökohtaisesti mallia:
Ensin kirjataan haluttu tulos ja sen jälkeen tutkitaan mitä menetelmää käytettäisiin, jotta tähän tulokseen päästään. Jos ei sellaista keksitä, merkitään "tutkimuksen" loppuun kuuluisat sanat: 'Lisätutkimuksia toki tarvitaan.'

P.S. Tutki autosi jalkatilan kumimaton alla oleva kuituaines. Ettei vain ole hamppua.
Mutta älä kerro poliisille, että kuljetat autossasi päivittäin hamppua. ;)

Henry

Toimituksen poiminnat